Tunnelmissa

Lähtöpäivän aamu ei alkanutkaan täysin ennakko-odotusteni mukaisesti. Pystyin nimittäin vastoin odotuksiani nukkumaan vielä sen jälkeen, kun olin ensimmäisen kerran 05:30 herännyt vessahätään. Liekö parin edellisen päivän muuttoralli, muu yleinen kimpoilu eri suuntiin sekä viime illalla nautittu muutama viinilasi tehneet tehtävänsä ja olin herätessäni vielä niin väsynyt, että nukahdin uudestaan ennen kuin pahempi lähtöpäivään liittyvä kuumottelu kerkesi vallata mieleni jokaisen sopukan. Uudemman kerran 08:00 herättyäni ei vastaava efekti ollut enää riittävän voimakas uudestaan unen päästä kiinni saamiseen. Toisaalta oli jo aikakin herätä ja aloittaa fiilistelyt tänään alkavaa matkaamme varten.

Istun nyt faijani luona odottelemassa herkullisen uunimakkaran valmistustumista ja tekemällä muutamia viime hetken säätöjä, kuten passien yms. asiakirjojen skannailua ja tulostelua. Tähän mennessä koko päivän on ollut jokseenkin odottava ja osin jopa epätodellinen olo. 1½ vuoden odotus on päättymässä muutaman tunnin sisällä. Mielessäni pyörii jatkuvalla syötöllä kuvia tyhjästä asunnostani, joka oli kotini edelliset 7 vuotta sekä tottakai kaikista kotiin jäävistä ystävistä & perheenjäsenistä ja muista sellaisista asioista, joita jään suomesta kaipaamaan. Olo on siis lähinnä kuumottunut, enkä ole vielä päässyt täysin niihin fiiliksiin, joita matkalle lähtö yleensä aina aiheuttaa. Toisaalta tiedän, että ajatukseni tulevat muuttumaan ekstaasia lähentelevään reissulle lähtöfiilikseen viimeistään siinä vaiheessa, kun näen tiimimme toisen osapuolen Juhanin Tikkurilan asemalla täydessä retkikuntavarustuksessa. Tuohon hetkeen on tätä kirjoittaessani enää 2,5h tuntia aikaa...

Let the ride begin!